Koulutusten taustalla olevat oppimiskäsitykset

Suomen Urheiluopistossa aikuiskoulutuksen ihmiskäsitys rakentuu humanistisen ihmiskäsityksen pohjalle, jossa opiskelija nähdään itseohjautuvana, päämäärätietoisena ja vastuuntuntoisena yksilönä. Opiskelijalla on kyky ja halu tehdä omaa opiskeluaan koskevia valintoja ja kantaa niistä vastuu. Tätä näkemystä pidetään lähtökohtana suunniteltaessa koulutuksen sisältöjä, opetusmenetelmiä, työssäoppimisen järjestelyjä, etäjaksojen organisointia ja muita toimintatapoja.

Oppimiskäsitys pohjautuu humanistisen ja kokemuksellisen oppimisen sekä konstruktivismin näkökulmiin. Humanistinen oppimiskäsitys lähtee ajatuksesta, että oppimisen tehtävänä on tukea oppijan kasvua ja itseohjautuvuutta sekä edistää hänen omien tavoitteidensa toteutumista.

Nykyään melko yleisesti vallalla olevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on aktiivinen tiedon rakentamisen prosessi, joka liittyy aina toimintaan ja palvelee toiminnan kehittymistä. Olennaista on, että oppijassa heräävät omiksi koetut, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen.

Konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen kuuluu, että uutta tietoa omaksutaan käyttämällä jo aiemmin opittua. Näin ollen valmennettavien tai koulutettavien tulee tuoda omat kokemuksensa mukaan valmennus-/koulutustilanteeseen. Näitä kokemuksia käytetään hyväksi valmennus-/ koulutusprosessissa.

Mielekäs oppiminen ei synny tyhjiössä, vaan aina vuorovaikutuksessa kouluttajan ja muiden oppijoiden kanssa. Sosiaalisessa toiminnassa, kuten keskusteluissa ja ryhmätöissä, yksilön ajatteluprosessit tulevat ”näkyviin” niin hänelle itselleen kuin muillekin. Tämä edistää yhteistä asioiden pohtimista. Tavoitteena on kouluttajan ja oppijoiden välisen vuorovaikutuksen synnyttäminen ja opinnollisen ilmapiirin luominen. Jokainen on yhtäläinen opetus-oppimisprosessin jäsen ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa prosessin kulkuun ja lopputulokseen.

Oppimista edistää mielekkäiden, oikeita tiedonkäyttötilanteita vastaavien oppimisympäristöjen luominen. Opetustilanteiden tulee vastata työelämän tilanteita, joissa kyseistä tietoa käytetään. Koulutusprosessin pitää luoda oppijalle mahdollisuus rakentaa omaa ammattikäytäntöään ja luoda pohja ammatilliselle kasvulle. Työssäoppimisen jaksot antavat mahdollisuuden syventää opittua todellisissa tilanteissa.

Aikuisen oppimisen erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että aikuinen arvioi oppimansa tiedon arvoa ja merkitystä sen mukaan, voiko hän käyttää sitä omassa elämässään tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Opittavan tiedon merkityksellisyys vaikuttaa oppimisen laatuun. Aikuiset pitävät yleensä mielekkäänä oppimista, jota voidaan soveltaa välittömästi käytäntöön. Toisena merkittävänä aikuisten oppimiseen liittyvänä piirteenä on aikuisen elämän varrella kertynyt kokemusvarasto, joka toimii oppimisessa resurssina. Aikuinen tarkastelee oppimaansa asiaa aikaisempien kokemusten valossa, jotka antavat merkityksen myös uudelle opittavalle asialle.

Opetusmenetelmien valinnassa nämä oppimisen lähtökohdat edellyttävät opiskelijalähtöisten menetelmien käyttöä. Opittavat asiat sidotaan etäopiskelussa opiskelijan työhön ja elämään esimerkiksi erilaisten oppimis-, projekti- tai opinnäytetöiden avulla. Lähiopetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä opetusmenetelmiä, esimerkiksi ryhmätöitä, yhteistoiminnallisia tehtäviä, opetuskeskusteluita sekä erilaisia demonstraatioita ja käytännön harjoitusten avulla tapahtuvaa opiskelua.